Kotimaa
Julkaistu: 24.5.2012 11:59

Liian vähäinen liikunta voi altistaa lapsia murtumille

Lapsuusiän liikkumattomuus saattaa olla osasyynä lasten lisääntyviin murtumiin.
Lasten kyynär- ja olkavarsimurtumat ovat lisääntyneet kolmanneksella viimeisen parinkymmenen vuoden aikana. Samalla muut murtumat, kuten käsi- ja jalkaterämurtumat, ovat vähentyneet, kertoo lääketieteen lisensiaatti Mervi Mäyränpää. Mäyränpää väittelee aiheesta perjantaina Helsingin yliopistossa.
–Touhumurtumat, kuten sormi- ja varvasmurtumat ovat vähentyneet. Näyttää siis siltä, että samanlaiset tapaturmat johtavat nykyään vakavampiin kyynärvarsimurtumiin, kun tasapaino ja koordinaatio ovat huonommat eikä luusto ole vahvistunut vähäisemmän liikunnan takia.
Mäyränpään mukaan arkiliikkuminen ja touhuaminen on vähentynyt, vaikka tuntimääräisesti urheilua harrastetaan yhtä paljon.
–Jäljelle jäävä aika käytetään passiivisemmin kuin ennen, sisällä ja tietokoneella.

Monella lapsella D-vitamiinin puute

Tutkimuksen mukaan etenkin useita murtumia saaneilla lapsilla oli selvästi heikentynyt luustonterveys: luuston mineraalitiheys oli matalampi ja kalsiumin saannissa oli puutteita. Suurin osa murtuman saaneista oli saanut myös D-vitamiinia alle nykyisen suosituksen.
Tutkimusaineisto kerättiin vuoden 2005 aikana, jolloin ainoastaan alle 2-vuotiaille lapsille suositeltiin D-vitamiinia ympäri vuoden. Tänä aikana helsinkiläislapsilla oli yhteensä 1400 murtumaa. Viime vuodesta alkaen vitamiinilisää on suositeltu kaikille lapsille ja nuorille 18 vuoden ikään asti. Mäyränpää uskoo, että nykyisilläkin suosituksilla osa lapsista jää edelleen alle toivotun pitoisuuden.
–Suomessa suositukset ovat kansainvälisesti vertaillen melko pieniä. Harva lapsi käyttää vitaminoituja maitovalmisteita tai saa ravinnosta D-vitamiinia niin runsaasti, että kokonaissaanti on riittävä, vaikka vitamiinilisää käytettäisiin. Korkeampia suosituksia tarvitaan, ennen kuin nähdään muutoksia murtumien määrässä väestötasolla.
Osa lapsista, joilla on todettu sekä murtuma-alttius että matala luustontiheys, saattaa altistua jopa osteoporoosille. Mäyränpään mukaan näiden lasten tunnistaminen ja hoito on tärkeää, jotta luusto saadaan riittävän vahvaksi ennen aikuisikää.
–Tarkempiin tutkimuksiin on syytä ryhtyä kolmen, alle kouluikäisellä jo kahden, merkittävän murtuman jälkeen, hän suosittaa.